Meni turvallinen tiistaipäivä,

tiki tavalline keskiviikko,

tuttu torstaikin..

taisi mennä koko vikko sitä samaa taas:

rauha maass'...

Mä kävelen kadulla niin kuin nyt kadulla kävellään

kunne nään: tän ilmestykse.

ensi silmäyksen myötä

saankin kädet täyteen työtä tässä rakkaudessa nähkääs

Meni muutamia viikkoja lisää

hurman hetkillä hulluus marssii sisään

ja kysyy: onkos täällä rakastavaisia

mä taisin tulla oikeaan paikkaan

ja niimpä nyt sinä saat minut kiehumaa

minä saan sinut kiehumaan

ja yhdessä asutamme meen jonka nimenä rakkaus on

[chorus]

Hulluuteen tälläiseen kerta kerran jälkeen mukaan meen

menee toraillessa tiitaipäivä

mykkäkoulussa keskiviikko

torstai on epätoivoa täynnä

ja perjantaikin kovin pitkä

täsätä kaikesta saa helposti kylliksee

minne katsonkin aina punaista nään

mun pää paisuu

mä hakkaan sitä seinään

nään mustaa verkalleen

knnes taas ymmärretään toisiamme

kunnes on lämpöa ja tahtoa auttaa

ja ymmärrystä niille joilla on vain niiden

tasainen kelkkamäki hautaan

Ja niimpä taas sinä saat minut juopumaan

minä saan sinut luopumaan

ja yhdessa asutamme maan jonka nimenä rakkaus on

eikä tässä yhtään missään

ole mitään normaaliuteen viittaavaa

rakkaus on pesti hulluuteen

[chorus]

eikä tässä yhtään missään

ole mitään normaaliuteen viittaavaa