Kun juoksin juoksin kuin rakkikoira

Kun itkin itkin tulvan kellarin nurkkaan

Kun nauroin nauroin ihmein tärisi vuodet

Kun paloin loppuun sammuin sateeseen yksin

Sain liian monta kertaa syksyn kevääseen

Sain liian monta kertaa syksyn

Sain liian monta kertaa syksyn kesäksein

Sen talven alta suojaan vein

Kun nauru pakeni mun luota nauroin

Kun murheet tunki päätä betonin alle

Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken

Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein

Ihan pienen itsemurhan tein

Omaksi iloksein

Kun salit täytti koko lämpimän huoneen

Mä uljaan kelloin niin kuin kuningas

Kun myrsky raivosi ja repi mun juuret

Tein siitä laulun olin hilpeä

Tein liian monta kertaa myrskyn tyyneen

Tein liian monta kertaa myrskyn

Tein liian monta kertaa reiän totuuteen

Livahdin siitä sateeseen

Kun nauru pakeni mun luota nauroin

Kun murheet tunki päätä betonin alle

Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken

Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein

Ihan pienen itsemurhan tein

Omaksi iloksein

Tein liian monta kertaa myrskyn tyyneen

Tein liian monta kertaa myrskyn

Tein liian monta kertaa reiän totuuteen

Livahdin yksin sateeseen

Kun nauru pakeni mun luota nauroin

Kun murheet tunki päätä betonin alle

Mä käänsin selkäni ja unohdin kaiken

Mä olin hiljaa kun olisi pitänyt huutaa

Siellä pienen itsemurhan tein

Ihan pienen itsemurhan tein

Omaksi iloksein